tiistai 8. huhtikuuta 2014

Kärsimystä on olla tekemättä miniä

Tämä päivä on ollut kovin tuskainen.
Eilinen ilta meni puuhatessa myöhään ja tuntui etten mitään saanut aikaiseksi.
Kolme keskeneräistä tein valmiiksi ja yhden lähestulkoon alkutekijöistä.
 No olihan siinä jo neljä valmiiksi tehtyä, mutta ei, kun ei se riitä. Pitäisi olla koko ajan tekemässä, koska tuska on fyysinen ja kova, kun ei tee ja toteuta. On niin paljon kaikkea mielessä mitä tekisi, ettei enää edes osaa aloittaa. Eikä tiedä mihin kaikkialle niitä sitten tunkisi. Tarvitsen vähintään viisi taloa lisää.
Luulen, että mieheni repii pelit ja verkkarit kahtia jos toisin taloon lisää minitaloja. Oikeastaan tarvitsisin kokonaisen talon minitaloille. Ihan vain sen tuskan lievittämiseksi, että saisin tehdä kaikkea yhtä aikaa. Kaikkia täysin tyyliltään toisiinsa sopimattomia ja sisustaa jokaisen talon eri tavalla. Ja jokaiselle talolle keksiä oma tarinansa ja omat asukkaansa. Mutta kun saisi nyt edes tämän ensimmäisen tarinan alkamaan.
 Minä en selvästi ole saanut lapsena tarpeeksi leikkiä, nyt se on sitten leikittävä.
Olin nuorempanakin sellainen leikkijä, että mielummin suunnittelin ja rakensin ja asettelin.

Tuon sängyn tein lähestulkoon alusta asti loppuun illalla. No päätylaudat olin valmiiksi leikannut sopivan korkuisksi.
Kovin erikoista taitoa tämä sänky ei vaatinut. esittelen sen myöhemmin paremmin ja kerron vähän mistä ja miten olen sen tehnyt.

Ihanaa, sain siskoltani ihanan käsilaukun. Facebookin kommentoi tähän ja saat postia-haasteen yllärinä tuli tämä <3 Ja tuo helmitaulua ja kaapin päällä oleva valkoinen sisustuslaatiko <3

Fretit leikkii, Hulda ja Hilda ;)

Talja seinällä on oikeaa poroa. Ja pöydän päällä oleva pahvisen korurasian kansi tulee olemaan tämän nukkiksen shabby chic televisio <3 Sitten kun se siis on valmis. Nyt se odottelee kuvaruutua.

Nukkiksessani vallitsee kamala kaaos ja Bruce hytisee nurkassa alasti fretti sylissä, ehkä kauhusta. ..Ehkä siksi että on niin sotkuista..

Puukko ja leikkuulauta olivat hetkessä tehty ja olivat aivan lasten leikkiä. Mutta aterinlaatikko olikin jo vaikeampi ja täytyisi kokeilla uusiksi vähän paremmalla keskittymisellä nimittäin etuosasta tuli ruma. Enkä saanut siitä lähempää hyvää kuvaa. Otan ensi kerraksi kuvan auki ja kiinni.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti