perjantai 27. kesäkuuta 2014

Villatakki ja virkattu pikkuhattu

En ole todellakaan hyvä kutomaan. Olen siinä hidas ja käsiala vaihtelee, enkä osaa kutoa kuin oikeaa silmukkaa ja kaikki sekin vähä mitä kinuan sukulaisten opettavan, unohdan parissa päivässä.
Olen kuitenkin sinnikkäästi aina aika-ajoin harjoitellut.

Minulla oli kesken jäänyt pikkuinen harjoitustilkku kutomalla, en ollut edes päätellyt sitä vielä.
Sitten keksin, että siitä voisin taiteilla jotenkin päin virkkauksen avulla villatakin. Tilkku olisi alaosa.
Mietiskelin ja kaavailin päässäni kuinka tekisin ja kun olin mielestäni keksinyt parhaan ratkaisun, aloitin virkkaamaan osioita.

Ensi virkkasin etupuolet ja sitten takaosan,
sitten virkkasin olkasumat yhteen ja sen jälkeen virkkasin hihat suoraan kainaloista.

Huomasin tehdessä, että tämän ja tämän teen kyllä ensi kerralla toisella tavalla...
No tekemällä oppii ja ei tämä mielestäni hullumpi ole ensitekeleeksi ja varsinkin omasta päästä temmattuna ilman kovin suuria kaavoittamis taitoja :D 

Hihat ovat hullun lennokkaat, muttei sitä onneksi huomaa nuken päällä ollessa.

Pikku pipoja olen virkannut ennenkin, mutta se on mielestäni aina yhtä haastavaa.
Olin onnellinen kun pipan omistajalla oli niin kovin pieni pää.



"Kyllähän sitä ennemmin pitää kuin ottaa selkäänsä", tuumii tämä tyttönen jolle takin tein, joka odottelee uuteen kotiin lähtöä piakkoin.

Ai ja hei! Napit vielä puuttuu ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti